Leffaviikonloppu Osa 2.2

Hyvää pääsiäisen makuista sunnuntaita kaikille. Viikolla en jaksanu pahemmin postata mitää ku suurin osa ajasta o menny töissä. Jooh. Mentiin kullan kanssa Kiteelle perjantaina ja lauantaina takas kotio. kerkesin kattoa Freddy Vs. Jason leffan. Jonka oon kattonu suhteellisen monta kertaa.:) Kaikki Painajainen Elm Streetillä elokuvat löytyy leffakaapista ja tässä oon nyt jonki aikaa yrittänyt metsästää Perjantai 13 Päivä leffoja. DVD Boxia ei taida olla olemassakaan joten pitänee ne kaikki pikkuhiljaa kerätä.Oon ainoastaan sen ensimmäisen elokuvan nähny ja sit sen uusinta version. Molemmista pidin tosi paljon.:) Tuli myös ostettua White Noise ja White Noise: The Light elokuvat. Sit Anttilasta tarttui mukaan Scar leffa.

Eilen tuli vuokrattua Film Townilta Lomaterapiaa ja Paranormal Activity. Ilta aloitettiin  romanttisella komedialla josta pidin hyvin paljon. Sai nauraa. Ja ilta päättyi Paranormal Activityn kattomiseen. Oli kyllä pelottavin elokuva minkä oon nähny. Kulta ei ymmärrä dokumentaari tyyppisiä elokuvia mutta mun mielestä ne antaa mukavan tunnelman. Kuin katsoisi tositeeveetä.:D Cloverfield oli tosi hyvä dokkarileffa, Rec oli mielettömän hyvä District 9 oli kans uskomattoman hyvä.:)

Tänään pyörähdettiin rakkaan kanssa kirppiksellä ja sieltä löytyi Nicolas Roegin Don't Look Now (Kauhun Kierre) Melkolailla jännä elokuva.:) Vuonna 1973 valmistunut mestariteokseksi ylistetty elokuva pohjautuu Daphne Du Maurierin novelliin. Voisin vaikka huomenna selittää näistä elokuvalöydöistä lisää. Ompahan jutun aihetta.

Toivon kovasti että kertoisitte omia mielipiteitä näistä postauksista mitä olen tähän asti kirjoittanut.
Tähän loppukevennykseksi yks mun tekemä biisi joka oli aiheuttanut mulle päänsärkyä. Demolla on hyvin tuskallista väsätä biisejä.

Yrkke kiittää ja toivottaa iloista pääsiäistä.:)

Leffaviikonloppu Osa 2.1

Sunnuntaiaamu ja elokuvaviikonlopun viimeinen päivä. Eilen siis katoin Color Me blood Red leffan ja päivän edetessä tuli myös katottua Belly Of The Beast (Pääosassa Steven Segal:) ja illalla se Liisa Ihmemaassa leffateatterissa. Nyt olis tarkoitus puhua Blood Trilogiasta. Sanon jo tähän alkuun: Ikäänsä nähden elokuvat olivat erittäin viihdyttävää katottavaa. Kaikki kolme elokuvaa ohjasi Herschell Gordon Lewis.

Blood Feast
Fuad Ramses, toista jalkaa linkuttava catering yrittäjä saa tehtäväkseen järjestää eksoottiset syntymäpäivä bileet Rouva Fremontin tyttärelle Suzettelle. Ramses ryhtyy esivalmistelemaan muinaista egyptiläistä Verijuhlaa ja siihen hän tarvitsee nuorten naisten ruumiinosia.

Tämä 1963 vuonna valmistunut verispektaakkeli järkytti katsojia graafisella väkivallalla ja oli täten elokuvahistorian ensimmäinen splatterelokuva. Näyttelijäsuoritukset on huvittavaa katsottavaa mutta Mal Arnold joka näyttelee macheten kanssa heiluvaa hullua onnistuu roolissaan todella hyvin. Pääosissa nähdään myös Thomas Wood, Connie Mason, Lyn Bolton ja Scott H. Hall
2003 vuonna valmistui elokuvan jatko-osa Blood Feast All You Can Eat. En ole nähnyt tätä leffaa. Ehkä joskus uskaltaudun ostamaan sen.:)

Two Thousand Maniacs!

Pleasant Valley kylässä valmistaudutaan sisällissodan 100 vuotis juhlaan. Grillit on kuumana ja enää tarvitaan kunniavieraat. Kiertotie kyltit ohjaavat kyläläisten luokse kourallisen pahaa aavistamattomia jenkkejä, jotka otetaan juhlalliseti vastaan. He eivät kuitenkaan tajua että kylän pormestarilla on suunnitelmia heidän varalle. Vuosisadan juhlat voi alkaa.

Vuonna 1964 valmistunut elokuva on mielestäni omalla tavallaan parempi kuin Tim Sullivanin ohjaama uusintaversio 2001 Maniacs (2005) Verta ja ruumiinosia säästämättä elokuvasta tuli kulttiklassikko. Erikoistehosteet on alkeellisen ja keinotekoisen näköisiä mutta silti hyvin toteutettuja. Näyttelijäsuoritukset on paremmin onnistuneet kuin Blood Feastissa. Elokuvan loppuratkaisu omalaatuinen ja erikoinen.

Clolor Me Blood Red
Tärähtänyt taiteilija Adam Sorg (Don Joseph) yrittää kuumeisesti etsiä inspiraatiota ja oikeaa väriä uuteen maalaukseensa kunnes hänen tyttöystävä vahingossa viiltää sormensa ja tiputtaa verta kankaalle. Adam saa kuningasajatuksen ja alkaa viiltelemään itsestään väriä tauluun. Mutta kun verenhukka meinaa uuvuttaa taiteilijan hän vahingossa tappaa nalkuttavan tyttöystävänsä. Adam kerää veret talteen ja kätkee ruumiin.
Taidenäyttelyssä maalaus saa paljon huomiota ja Adam ylipuhutaan jatkamaan uutta taidetrendiä.

Vuonna 1965 valmistunut elokuva on shokeeraava ja samalla myös hysteerisen hauska. Verisellä kauhulla ja huumorilla työstetty elokuva saa katsojat välillä katsomaan muualle ja välillä taas naurahtamaan. Näyttelijäsuoritukset on yliampuvia eikä Don Josephin rooli vakavoiduta elokuvaa ollenkaan. Mieleenpainuvin ja edelleen huvittava repliikki elokuvasta oli "Holy bananas! It's a girls leg!":D

Suosittelen lämpimästi koko trilogiaa niille jotka haluaa palata splattergenren alkujuurille. Kysymyksiä elokuvista saa lähettää ja muutenkin kommentointi on sallittua.:) Ainii. Tilasin nämä leffat Pienestä Leffakaupasta.

Kiitos ja kumarrus.

Leffaviikonloppu Osa 1

Tervehdys elokuvien ystävät! Tänään on lauantai ja Leffaviikonlopun toinen päivä. Eilen illan ratoksi käytiin kullan kans vuokraamassa 2012 ja The Sceleton Crew. Ekana katottiin 2012 ja syötiin maissikeittoa. Oli hyvää ja oli todella mahtava elokuva! Suosittelen.:) Elokuvan juonesta ei varmaan tarvitse sanoa muuta kun että maailman loppu tapahtuu ja elokuvassa seurataan miten ihmiskunta yrittää pelastautua täydelliseltä tuholta. Erikoistehosteet on näyttävät ja pikkutarkat blus näyttelijäsuoritukset onnistuneita. Ja muutenkin elokuva oli aikalailla uskottava.:)

Elokuvan on ohjannut Roland Emmerich ja pääosissa nähdään Amanda Peet, Chiwetel Ejiofor, Danny Glover, George Segal, Jimi Mistry, John Billingsley, John Cusack, Morgan Lily, Oliver Platt, Thandie Newton, Woody Harrelson (Aika monta tuttua mukana:)

Sitten Sceleton Crew. Ottaen huomioon että elokuva on suomalainen (vaikka puhutaankin voittopuolisesti sujuvaa englantia) leffa oli aivan loistava. Ja kun tämän voi melkeimpä laskea suomalaiseksi elokuvaksi, niin tämä on ensimmäinen indie-splatter-kauhu leffa meiltä suomalaisilta.:)
Juoni on hyvin mielenkiintoinen ja erittäin hyvin toteutettu. Kuvauskohde mahtava, erittäin sopiva casting ja ennenkaikkea hyvää viihdettä kaikille gorefaneille.

Elokuva sijoittuu hylättyyn mielisairaalaan aivan venäjän rajalla. Siellä pieni elokuvaryhmä yrittää tehdä elokuvaa joka perustuu laitoksessa tapahtuneisiin kauheisiin murhiin. 70-luvulla poliisi sulki mielisairaalan ja takavarikoivat 18mm elokuvakeloja joihin mielipuolinen murhaaja oli kuvannut kaikki tapponsa. Ryhmä löytää suljetusta huoneesta muutaman filmikelankelan ja yhden miehen leffateatterin, joten ohjaaja päättää katsoa mitä niistä löytyy. Kela kelalta Steven sekoaa lopullisesti ja aikoo jatkaa elokuvan tekoa "hieman" eri tavalla. Tottakai oma ryhmä esittää pääosaa, viimeistä kertaa.

 

Mielisairaalan kammottava ja aavemainen tunnelma hiipi mukavasti selkärankaa pitkin. Itse kyllä pidin kovasti elokuvasta. Elokuvassa oltiin otettu jännästi huomioon se että kun ryhmä kuvasi jotain tappokohtausta, näyttelijäsuoritukset voi olla verrattavissa johonkin B-luokan slasherleffaan. Kun taas kulissien ulkopuolella tapahtuvat kauheudet saa näyttelijöistä aivan uuden puolen esiin. Sekös se ohjaaja Steveniä miellytti.:D Yllättävä loppuratkaisukin sai mun suun auki. Gorea löytyy runsaasti, joten suosittelen.:) Oikeesti kannattaa katsoa. JA vielä pientä triviaa.. Mielisairaala, jossa tää leffa suurimmaksi osaksi kuvattiin on sama paikka jossa Kummeli Kultakuume kuvattiin. Plus sitten pientä aarteenmetsästystä, nimittäin suomireploja. Yksi on hyvin selvästi havaittavissa ja aiheuttaa hymykuoppia. Loput on piilotettu pitkin elokuvaa. Siitä siis ettimään.;)

Elokuvan on ohjannut Tero Molin ja Tommi Lepola ja pääosissä on Steve Porter, Rita Suomalainen, Jonathan Rankle, David Yoken, Anna Alkiomaa, Riikka Niemi, John Lenick, Ville Arasalo, Jani Lahti 

Tänään tuli katottua Blood Trilogian kolmas elokuva Color Me Blood Red (1965) Belly Of The Beast (2003) ja loppuillasta kävin rakkaan kansaa katsomassa leffateatterissa Liisa Ihmemaassa. Wau...-.- Postaan huomenna koko Blood Trilogian

Nyt vaan kaikille hyvää lauantai-illan jatkoa ja hyvää yötä.:)

Perjantai!

Terve kaikki.:) Tässä oon nyt pienen hetken miettiny et mitä leffoja kattois nyt viikonloppuna. Ainaki Blood trilogian kolmas leffa. Color Me Blood Red (1965) Jostai jännästä syystä mulle o kasvanu mielenkiinto näihi vanhoihi elokuviin. Etenkin 70-80 luvun AWE-Elokuviin. Jotka ei tiedä ni AWE (Another World Entertainment) julkaisee dvd:lle astetta rankempia elokuvia. Esimerkiksi (multa löytyy) Stuart Gordonin Re-Animator, Lucio Fulgin The New York Ripper, Ruggero Deodaton House On The Edge Of The Park, William Lustigin Maniac, Robert Kurtzmanin The Rage, Mario Bavan Bay Of Blood, ym. Näistä tulen varmaankin puhumaan jossain vaiheessa.:) Kysymyksiä saa laittaa jos haluaa.

Ennen kun aloin keräämään elokuvia löysin Anttilasta Kauhukoira Boksin jossa tais olla ainaki kakstoista elokuvaa. sieltä löyty Clive Barkerin Hellraiser ja sen elokuvan jälkeen aloin metsästämään näitä kauhuklassikoita.:)

Minkälaiset elokuvat on jäänyt parhaiten teidän mieleen?:)

Tästä tuli tämmöne lyhyt postaus ni taidan tähä loppukevennykseks laittaa toisiks parhaimman kappaleen minkä tein. Ja huom. Se on tehty FL Studio 7 Demo versiolla.

Hauskaa perjantaita ja hyvää viikonloppua.:)

Leffaviikonloppua odotellessa...

Tervehdys kaikki lukijat(joita toivottavasti on) Tällä kertaa en ole pahemmin perehtynyt elokuviin koska suunnittelin pitää leffaviikonlopun oman kullan kanssa. Eli ei ylimääräisiä leffoja ennen sitä. Laadin leffalistaa jota vois kattoa.:) Tässä jonki aikaa sitte postiluukusta putosi Blood Trilogia, joista oon kattonu kaks ensimmäistä. Viimeisen ehkä säästän viikonlopuks.

Näistä elokuvista kerron lisää kunhan oon kattonu viimeisen.:) Mutta nyt pientä vaihtelua. Yleensä kattelen elokuvia aina ku o mahdollista ja tylsimpinä hetkinä teen jotain muuta. Esimerkiksi videokollaaseja Youtubeen ja omia kappaleita Fruity Loops Studiolla. Aloitin kyseisen ohjelman käyttämisen joskus pari vuotta sitten ja tähän asti oon saanu kaikenkaikkiaan 67 kappaletta tehtyä (joista suurin osa testejä ja kokeiluja) suurin osa kappaleista on tehty ohjelman demoversiolla ja miten se eroaa kokoversiosta.. se ei tallenna projekteja. Välillä kone on ollut viiskin päivää kaynnissä koska oon halunnu tehä iha kunnollisen kappaleen. Yks niistä "ikuisuusdemoprojekteista" on kappale nimeltä Dreamland (löytyy youtube profiilistani kappalelistalta Mc Yrkke) FL Studio 8 Full Directors Edition on ollu mulla vajaan vuoden käytössä ja huh mite mukavampää o väkrätä ku voi projektin tallentaa aina välillä. Voin jatkaa tätä aihetta ikuisuuksia mutta säästän teidät liiallisesta pikkufontin tuijotuksesta ja laitan omasta mielestäni parhaimman kipaleen tähän esille. Toivottavasti tykkäätte.

Ja hei. kertokaa minulle oma mielipiteenne kappaleistani. Ja kertokaa myös omista tulevista projekteista.

Yrkke kiittää ja kuittaa.

The Blob (1988) Terror has no shape..

The Blob... Mitä sanoisin tästä elokuvasta. Tämä on ehkä parhain scifi-kauhu leffa minkä olen nähnyt, vaikka onhan tottakai John Carpenterin The Thing tai Ridley Scottin Alien elokuvat mahtavia  Minulla ei ole kovin montaa tän tyyppistä elokuvaa kokoelmissa. Löytyy Jack Brooks The Monster Slayer(2007) Deep Fear(2007) Alien(kaikki jatko-osat) Evil Aliens(2005), Kärpänen(1986) ja Kärpänen 2(1989) ne on ainoat mitkä tuli mieleen. Voi olla että on enemmänkin. Mutta itse elokuvaan.



Arborvillen kylässä ei juurikaan tapahdu mitään. Teinit chillaa ja vanhemmat urputtaa. Muuan koditon partasuu (Kevin Dillon) kulkee pimeän metsän laidalla koiransa kanssa yrittäen löytää jotain pantattavaksi kunnes meteoriitti putoaa aivan tämän miehen lähelle. Dollareiden välkkyessä pummin törkyisessä mielessä hän menee tutkimaan arvokasta löytöään. Meteorin palojen ja paksun savun keskeltä paljastuu limäklöntti joka hyökkää pahaa aavistamattoman pummin kimppuun ja syö sen. Möykky matkaa kohti Arborvilleä ja jättää jälkeensä huonosti sulaneita ruumiita ja siinä sivussa tämä köntti kasvaa. Kylän Sheriffi (Jeffrey DeMunn) ja hänen äkkipikainen apuri (Paul McCrane) ovat aivan ymmällään. Ja eikös sekaan tule Tohtori Meddows (Joe Seneca) jonka mielestä tutkimuksen johto pitää siirtää hänelle. Hmm?

Elokuvan on ohjennut Chuck Russel ja päänäyttelijöiksi on saatu Candy Clark, Del Rose, Donovan Leitch, Jeffrey DeMunn, Joe Seneca, Kevin Dillon ja Shawnee Smith

En edes vaivaudu puhumaan elokuvan alkuperäisversiosta joka ilmestyi vuonna 1958 vain sen takia että en ole nähnyt sitä. Pidin kovasti tästä elokuvasta. Juoni on sujuva ja henkilöt on mielenkiintoisia ja mieleen painuvia. Erikoistehosteet on näyttävät, ottaen huomioon elokuvan valmistusvuoden. Gorea on ihan kivasti ja voin vannoa että te jotka ette ole vielä nähneet Blobbia tulette pitämään tästä.

Street Trash (1987) It melts

Terve ja heipä hei. Hiihtolomalla tuli katottuu kaks kirpparilöytöä Street Trash (1987) ja The Blob (1988 Remake). Blobista lisää myöhemmin.:)

Leffan tapahtumat kohdistuu Manhattanin slummiin jossa spurgujen elämä on kovaa. Heillä on kotina kaatopaikka jota Bronson niminen Vietnam-Veteraani hallitsee. Leffan päähenkilö on Fred (Mike Lackey) pummi, jolla on harvinaisen huono tuuri. Hän ostaa pullon Viper viinaa dollarilla alueen ainoasta viinakaupasta. Pullo pöllitään Frediltä ja Viperin uusi omistaja vetäytyy omaan koloonsa maistamaan saalistaan. Mutta kuinkas käykään? Tämä rosvo sulaa ensimmäisen siemauksen jälkeen inhoittavaksi lätäköksi. Viinakauppias oli löytänyt puulaatikollisen tätä astetta vahvempaa juomaa kellarin seinän sisältä. Viperit hupenee ja niin hupenee myös pummit. Kummalliset tapaukset saavat Bill-kytän valppaaksi ja tutkiessaan tapauksia hän huomaa joutuneen Bronson mafian sotkuihin mukaan...

Elokuvan ohjasi Jim Muro ja pääosissa nähdään Bill Chepil, Jane Arakawa, Mike Lackey, Pat Ryan ja Vic Notto

Street Trash on erittäin hyvä splatter kauhukomedia joka pienestä budjetistaan huolimatta yllättää kovimmatkin katsojat mahtavilla erikoistehosteilla. Juonesta on hankala saada kiinni ja hahmot tuntuivat jäävän vähän varjoihin. Mutta sivujuonien paljous pitää katsojan mukana ja tekee elokuvasta mielenkiintoisemman. Suosittelen tätä kaheksankytluvun lopun helmeä kaikille gore leffojen ystäville. Ette tule pettymään.